Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kimalaisklaani

Nimimerkki: Naru

Klaanisi nimi: Kimalaisklaani

Klaanin ”teema”: Kimalaisklaanilaiset ovat usein kevyitä ja heillä on usein pörröinen turkki, ja vain harvoin he ovat kovinkaan suuria. Kimalaisklaanilaisille yleinen aate on rauhanomaisuus ja sodanvastaisuus. Onkin todella harvinaista nähdä klaanin jäseniä taistelemassa muulloin kuin pakon edessä, sillä yleensä klaani pyrkii etsimään rauhanomaisen ratkaisun kiistoihin. Muuta mainittavaa on, että klaanin johdossa (päällikkö, varapäällikkö ja parantaja) on oltava aina sekä naaraita, että kolleja. Yleisin malli on kaksi naarasta ja yksi kolli, mutta kiellettyä se ei ole toisinkaan päin.

Silmut: 1

Yrtit:
1 x hämähäkin seitti
1 x unikon siemenet
1 x hiirensappi
1 x kultapiisku

Tänne on listattu Kimalaisklaanin tarinat.

Reviiri

Kuvaus reviiristä: Kimalaisklaanin reviirillä on paljon lehtimetsää ja muita lehtikasveja. Erityisesti reviirillä törmää pajupuihin, mutta itäosissa myös tammet ovat yleisiä. Puiden juurella on lähes poikkeuksetta matalaa kasvillisuutta, ja eteläosissa suuret pensaat ovat loistavia piilopaikkoja riistalle. Lännessä ja etelässä on vanha Ukkospolku, jota pitkin kulkee hirviöitä vain todella harvoin. Virallisesti reviiri päättyy Ukkospolulle, mutta toisinaan kimalaisklaanilaiset saattavat juosta varomatta reviirin ulkopuolelle ylijuosseen riistan perässä.

Pohjoispuolella puiden määrä harvenee, ja reviirin rajalle tultaessa törmää kivikolle, jota kissat kutsuvat Kiviniityksi. Kiviniitty on laaja kivikko, jonka päällä on pidemmän päälle hankala kulkea, mutta kivien ympäristöstä löytää helposti paljon kuivaa sammalta. Sen vuoksi kiireisen, kuivan sammaleen toivossa kissat voivat käydä hakemassa sitä sieltä, mutta alueella ei saa käydä yksin alueen mahdollisen vaarallisuuden vuoksi. Kiviniityn toisella puolella on kaksijalkala, mutta kaksijaloista on vain harvoin haittaa kimalaisklaanilaisten elämiselle, sillä ne eivät ole kovinkaan kiinnostuneita Kiviniityn metsän puolelta.

Kimalaisklaanin reviirin halki kulkee joki, joka yhdistyy reviirin ulkopuolella idässä suuren järven kanssa. Kissat kulkevat joen yli hylätyn kaksijalkojen sillan halki, sillä harva (oppilaita lukuun ottamatta) haluaa koettaa onneaan ja päästä joen yli astinkivien kautta tai uimalla. Idässä reviiriä merkkaa vanha kaksijalkojen rakentama puurakennelma, joka kiertää Kiviniitylle ja hylätylle Ukkospolulle saakka.

Järven ja joen yhtymäkohdan lähellä on valtava tammi, jota kimalaisklaanilaiset kutsuvat Tähtitammeksi. Tähtitammi on vanha tammi, jonka alaosassa on onkalo, johon jokainen klaanin päällikkö ja parantaja on tuonut valitsemansa esineen, yleensä kiven, kuun sisällä valmistumisestaan tai valinnastaan. Kimalaisklaanilaiset uskovat esineiden parantavan yhteyttä Tähtiklaaniin, ja niihin muuten kuin uuden lisätessä koskeminen on kiellettyä, ja vanhojen paikkoja ei saa vaihtaa missään nimessä. Oikeaoppisesti Tähtitammen latvaan pitäisi kiivetä ja nukkua siellä, mutta jotkut korkeita paikkoja pelkäävät voivat vaihtaa kieliä Tähtiklaanin kanssa myös onkalossa tai puun juurella.

Vedenlähde: Reviirin halki kulkeva joki, joka yhdistyy reviirin ulkopuolella olevaan järveen.

Reviirin merkit: Pohjoisessa merkkinä on kivikko, lännessä ja etelässä vanha Ukkospolku ja idässä reviirin päättymistä merkkaa ränsistynyt kaksijalkojen rakentama, pitkä puurakennelma.

Kasvillisuus: Lehtimetsää ja muuta lehtikasvillisuutta.

Tähtiklaanin kohtauspaikka: Tähtitammi 

Leiri

Yleinen kuvaus: Kimalaisklaanin leiri on rakennettu mahdollisimman keskelle reviiriä, ja se on tarkoin useiden pajupuiden ja pensaiden piilossa, ja lähellä leirin eteläistä reunaa kasvaa vanha mäntykin. Ulkopuolelta sen tunnistaa leiriksi vain hajusta ja jotain voi myös päätellä siitä, että pajujen juurella kasvaa orapihlajaa luonnottoman näköisenä. Kyseiset orapihlajat esi-isät ovat kuulemma kaksijalkojen alueelta hakeneet Kiviniityn toiselta puolen. Leiriin pääsee pajujen piilossa olevasta tunnelista pohjoispuolelta, ja ajan kuluessa se on painunut hieman alaspäin verrattuna muuhun leiriin ja sen ympäristöön. Leirissä on usein hieman hämärää, koska auringon valo ei pääse mutkitta lehtien läpi, ja öisin vahtia pidetäänkin yleensä tunnelin ulkopuolella paremman näkyvyyden vuoksi.

Kun vilkaisee tunnelilta leiriä ympäri, näkee lähellä sisäänkäyntiä leveän kuopan maassa, jossa on tuoresaaliskasa, sekä vanhan tammen rungon, joka jatkuu leirin lehtikaton yläpuolelle monta ketunmittaa. Rungosta erkaantuu vahva oksa aika lähellä maata, ja oksalla päällikkö puhuu ja tekee ilmoituksensa. Tammen juuret muodostavat käytännössä kehikon, jonka alle kissat ovat kaivaneet tunnelin, josta pääsee päällikön pesään. Päällikön pesässä on pimeää, mutta se on vuorattu tarkoin sammaleella, joten siellä on lämmin ja hyvä nukkua.

Päällikön pesästä vasemmalle on syvennys muuten pyöreän muotoisessa leirissä. Siellä on parantajain pesä. Syvennyksen edessä on isohko kivi, jonka takana parantaja säilyttää yrttejään ja nukkuu itse. Sairastuneet ja vammautuneet voivat halutessaan nukkua missä tahansa, mutta yleisin paikka on pajujen ja pensaiden keskellä käytännössä osittain ulkopuolella leiristä. Sinne pääsee parhaiten ison kiven päältä loikkaamalla, ja on turvallinen ja hyvä paikka nukkua, kunhan pesänaluset ovat kunnossa ja ei pyöri hirveästi, sillä takiaiset saattavat tarttua turkkiin pahastikin, jos ei ole varovainen.

Parantajain pesän vieressä on pentutarha, ja se on leirin pesistä huolellisimmin suojeltu. Pesän ympärillä on lisää lehtipensaita ja pajuja, joita on vahvistettu aina tarvittaessa. Lehtikadonkin aikana pentutarhassa pysyy varmasti lämpimänä, sillä Kimalaisklaanille pennut ja kuningattaret ovat yleisesti olleet suuressa arvossa. Pesässä nukkuvat myös klaaninvanhimmat, suunnilleen keskellä olevan pensaan toisella puolen.

Oppilaat ja soturit nukkuvat leirin etuosassa tunnelista katsottuna, soturit oikealla ja oppilaat vasemmalla. Näille ei ole erityisiä pesiä, mutta yleensä leirin katto on tarpeeksi pitämään lämmön leirissä. Lehtikatojen aikana soturit ja oppilaat nukkuvat usein samassa paikassa, ja halutessaan rakentavat itselleen väliaikaisen suuren pesän oikeaan päätyyn. Tarpeiden tekemistä varten kissat menevät ulos leiristä läheisen omenapuun juurelle.

Leirin sisäänkäynti: Pajujen ja pensaiden peitossa oleva tunneli, jonka pohja on matalammalla kuin muu maa ympärillä.

Kissat

Päällikkö: Aamutähti – tummaturkkinen, kilpikonnakuvioinen naaras vihrein silmin ja pörheällä turkilla (kuusi henkeä) (Saukkotassun mestari) 223 kp

Varapäällikkö: Lumikkoturkki – pienikokoinen, punertavan ruskeaturkkinen kolli meripihkan värisin silmin 198 kp

Parantaja: Hunajasydän – pitkäturkkinen, kellertävään taittavan vaalea tabbykuvioinen naaras vihrein silmin 200 kp

Oppilaat:
Saukkotassu - tummanruskea tabbykuvioinen naaras sinisin silmin ja valkoisin tassuin (mestari Aamutähti) 86 kp

Pennut:
Kettupentu - punatäplikäs kolli haalean vihrein silmin 19 kp

Pähkinäpentu - valkokirjokilpikonnaturkkinen naaras ruskein silmin 18 kp

Oravapentu - pienikokoinen, punavalkoturkkinen kolli vihrein silmin 7 kp

©2019 Aamunkaste - suntuubi.com